Artikkelit

Tiedepuiston kiertotalouskahvit: Purettavuusanalyysi arvioi rakennusosien hyötykäyttöä

Julkaistu: 16.12.2025

Päivitetty: 16.12.2025 10:53

Purettavuuden arvioinnissa tarkastellaan rakennuksen osien uudelleenkäytettävyyttä ja materiaalien kierrättämispotentiaalia jo ennen kuin rakennus on tulossa käyttöikänsä päähän. Taito-kampukselle laaditun analyysin tulokset todettiin varsin tyypillisiksi suomalaisille rakennuskohteille.

Turun Tiedepuistoon, Kupittaan aseman naapuriin kohoaa lähivuosina Taito-kampus, joka on kehittyvän Kupittaan kärjen alueen ensimmäinen uudisrakennus. Sille on toteutettu niin sanottu purettavuusanalyysi, joka antaa laskennallisen mallin rakennusmateriaalin hyödynnettävyydelle.

– Olemme pyrkineet saamaan tiettyjä tunnuslukuja. Purettavuusselvityksiä on tehty aiemmin joihinkin hankkeisiin, joskin niissä kohteet on rakennettu väliaikaisempaan käyttöön. Taito-kampuksen eliniäksi on arvioitu ainakin sata vuotta, esittelee Senior Advisor Timo Rintala Sustera Oy:stä.

Viidesosalla rakennusosia uudelleenkäyttöpotentiaalia

Taito-kampuksen kohdalla kartoitettiin purkumateriaalien potentiaalista uusiokäyttöä purkuvaiheessa ja toisaalta sitä, miten helposti ja kustannustehokkaasti rakennusosat olisivat erotettavissa ja käytettävissä uudelleen.

Purkumateriaalien käytön arvioinnissa hyödynnettiin niin sanottua circularity score -mittaria, joka arvottaa rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä kertoimilla 0.0–1.0. Esimerkiksi betoni- ja lasiseinäelementeille sekä oville ja ikkunoille, jotka voidaan purkaa ehjinä, arvo on täydet yksi. Huonoimman arvion saa energiahyötykäyttö ja läjitys sekä ongelmajäte.

Taito-kampukselle tehdyn purettavuusanalyysin mukaan uudelleenkäytettävissä on 20 prosenttia rakennusosien määrästä neliöinä ja rakennuksen circularity score on 0.48. Uudelleenkäyttöpotentiaalin lisäksi kierrätyskelpoista materiaalia on 27 % ja murskattuna maanrakennushyödyntämiseen soveltuvaa materiaalia 53 %.

– Jos tuloksia katsoo tarkemmin rakennusosittain tai talonimikkeittäin, esimerkiksi sokkelielementtejä voitaisiin irrottaa. Puolestaan alapohjaa, joka on valettu pääosin paikalleen, ei luonnollisesti voida käyttää uudelleen, Rintala pohtii.

– Toisaalta kantavat seinät ovat pääosin betonielementtejä, joilla on 90 prosentin uudelleenkäyttöpotentiaali. Lisäksi ikkunoiden uudelleenkäyttö on mahdollista. Väliseinät ovat useimmiten kipsilevyä, ja nekin ovat kierrätettävissä.

Tyypillinen tulos suomalaiselle rakentamiselle

Rintalan mukaan Taito-kampuksen saamat tulokset ovat tyypillisiä suomalaisille rakennuskohteille, vaikka luku kuulostaakin alhaiselta.

– Tämä rakennus on hyvin monimuotoinen, mikä heikentää uudelleenkäytettävyyttä. Helpoiten purettavissa oleva rakennus olisi suorakaiteen muotoinen hallirakennus, joka koostuisi samanlaisista rakennusosista, hän huomauttaa.

Uudelleenkäytettävyydessä ja purettavuuden arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi rakennusosien ja liitosten erottavuutta, avattavuutta, liitosten saavutettavuutta ja rakennusosan toistuvuutta ja erikokoisten osien määrää.

– Kyse voi olla esimerkiksi siitä, miten rakennusosan pystyy erottamaan helpoimmillaan pulttiliitoksilla, kuten liimapuurakenteet, jolloin rakennusosa on purettavissa ilman vaurioita, Rintala kertoo.

Purettavuuden suunnittelussa pyritään kaiken kaikkiaan edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä ja materiaalien kierrätystä rakennuksen eliniän lopussa.

– Nykyisellään purettavuusanalyysia pyritään käyttämään ikään kuin ohjaavana toimena, kun mietitään esimerkiksi erilaisia runkoratkaisuja. Analyysia olisi kuitenkin syytä tehdä jo suunnitteluvaiheessa, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

***

Timo Rintala avasi Turun ammatti-instituutin palvelualojen Taito-kampuksen purettavuusanalyysin tuloksia webinaarisarjassa, joka johdattaa kiertotalouden ratkaisuihin ja innostaa Turun Tiedepuiston yhteiskehittämiseen. Verkkotilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Webinaarissa kuultiin lisäksi projektipäällikkö Petri Lempiäisen (Turun teknologia ja tiedepuisto Oy) kommenttipuheenvuoro rakennushankkeeseen ryhtyvän näkökulmasta.
– Tulokset olivat monella tapaa ymmärrystä avaavia ja antoivat ajatuksia siitä, mitä jatkossa voisi tehdä toisin. Osa analyysin parannussuosituksista, kuten julkisivujen pulttiliitosten saavutettavuus ehditään kuitenkin ottamaan vielä tutkintaan Taito-kampuksenkin osalta, Petri Lempiäinen Turun teknologia ja tiedepuisto Oy:stä kommentoi.

Haluaisitko tietää tarkemmin Taito-kampuksen purettavuusanalyysin tuloksista ja siitä, mitä analyysista on mahdollista oppia? Katso koko videotallenne.

Aiempien tilaisuuksien artikkelit ja tallenteet

Teksti: Aleksi Rajamäki