Kestävää rakentamista edistämässä – keskeiset opit Etelä-Ruotsin ja Tanskan yritysekskursiolta
Julkaistu: 10.04.2026
Maaliskuussa 2026 toteutettu Accelerating sustainable construction –opintomatka Lundiin, Malmöön ja Kööpenhaminaan tarjosi kiinnostavan läpileikkauksen kestävän rakentamisen nykytilaan ja kehityssuuntiin erityisesti Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa.
Vierailukohteet kattoivat tutkimuksen, materiaalikehityksen, arkkitehtisuunnittelun sekä konkreettiset rakennus- ja korjaushankkeet. Kokonaisuudesta piirtyi kuva toimialasta, jossa teknologia on pitkälti olemassa, mutta skaalaus edellyttää edelleen rohkeutta ja uusia toimintamalleja.
Matkan järjestivät Business Turku, Turun kaupungin koordinoima Circular Tiedepuisto -hanke ja Turun AMK:n Rakentaminen 2035 -hanke. Samalla sulautettiin yhteen alueen rakentamisen sisarverkostoja.
Biopohjaiset materiaalit ovat valmiita – markkina ei vielä täysin
Biopohjaiset ratkaisut, kuten hamppu ja olki, nousivat opintomatkan yhdeksi pääteemaksi. Ekskursio starttasi vierailulla Lundin yliopistoon, joka on yksi Pohjois-Euroopan keskeisistä toimijoista biopohjaisten rakennusmateriaalien tutkimuksessa. Yliopistolla ei pelkästään tutkita yksittäisiä materiaaleja, vaan koko rakennusjärjestelmän toimivuutta useissa toisiinsa linkittyneissä tutkimusryhmissä.
Ekolutionilla esiteltiin hampun teollista potentiaalia. Kuituhampun viljely on kasvanut voimakkaasti Ruotsissa 2000-luvulla ja siihen liittyvät stigmat ovat lieventyneet. Hamppukuidusta valmistetut eristetuotteet kilpailevat perinteisten lasi- ja mineraalivillaeristeiden kanssa. Autoteollisuuden sovelluksissa ne ovat jopa perinteisiä materiaaleja kevyempiä, vahvempia ja edullisempia. Logistiikka aiheuttaa kuitenkin pidemmillä välimatkoilla kannattavuushaastetta, sillä eristeet vievät kuljetuksessa paljon tilaa.
Seuraava kohde oli EcoCoconin sivuvirtaoljesta valmistettuja olkielementtejä hyödyntävä ETC Byggin 12-kerroksinen asuinkerrostalo.
Kohde konkretisoi materiaalin soveltuvuuden myös suuriin kohteisiin. Kyseisessä rakennuksessa kestävyys oli huomioitu muutoinkin laajasti, esimerkiksi runkomateriaalia oli käytetty puuta ja julkisivuille asennettu aurinkosähkömoduuleja omavaraisen energiantuotannon varmistamiseksi.
Merkittävin hidaste näiden biopohjaisten rakennusmateriaalien skaalautumiseen vaikutti liittyvän joko markkinoiden tai viranomaisten varovaisuuteen. Esimerkiksi olkikerrostalon vakuuttaminen osoittautui haastavaksi, ja vaatimukset (esim. sprinklerijärjestelmien suhteen) voivat uusien materiaalien kohdalla ylittää normit varovaisuusperiaatteen vuoksi. Tämä kuitenkin vain korostaa referenssikohteiden ja koko arvoketjun oppimisen ja tietotaidon kasvattamisen tärkeyttä.
Kiertotalous siirtyy pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan
Ekskursiolla päästiin kuulemaan ja näkemään myös kiertotalouden siirtymistä yksittäisistä kokeiluista kohti teollisempaa toteutusta. Ruotsalaisen Brukspecialisten AB:n esittelystä kävi ilmi, että julkisivutiilien uudelleenkäyttö voidaan viedä CE-merkittyyn, sertifioituun ja logistisesti hallittuun prosessiin. Esimerkiksi Haga Norran kohteessa uudelleenkäytettiin 265 000 tiiltä, mikä tuotti noin 133 tonnin CO₂-säästön verrattuna uusiin materiaaleihin.
Kööpenhaminassa Thoravej 29 -tilamuutoshankkeessa pystyttiin hyödyntämään uudelleen jopa 95 % materiaaleista, ja päästöt vähenivät 88 % uudisrakentamiseen verrattuna. Samalla projekti osoitti, että tekniset ja arkkitehtoniset haasteet – kuten matalat kerroskorkeudet – ovat ratkaistavissa luovalla suunnittelulla ja ymmärtämällä rosoista estetiikkaa.
Yhteiseksi havainnoksi voidaan tiivistää, että kiertotalous vaatii systematiikkaa, aikaa ja osaamista: materiaalien kartoitus, esikarsinta, logistiikka ja laadunvarmistus on integroitava hankkeeseen alusta alkaen. Toteutus vaatii usein paljon taustatyötä ja ennen kaikkea rohkeutta ja ammattiylpeyttä tehdä asioita uudella tavalla.
Suunnittelu ja tilaajaohjaus ratkaisevat – ei pelkkä teknologia
Vierailukohteina olleet arkkitehtitoimistot Henning Larsen ja COBE korostivat molemmat suunnittelun roolia muutoksen ajurina. Kestävät ratkaisut eivät kuitenkaan yleisty, ellei tilaajapuolella ole riittävää osaamista, tahtotilaa ja riskinsietokykyä.
Henning Larsen käyttää suunnittelussaan paljon puuta ja muita biopohjaisia materiaaleja (esim. World of Volvo ja Feldballe school). Myös yhteisöllisyys ja luonnon monimuotoisuus on tuotu isosti osaksi suunnittelua, kuten esitelty Fælledbyn kohde osoittaa. Harmillisesti kohdevierailu paikan päällä ei tällä kertaa onnistunut, mutta sijaisohjelma – kävely tiiviillä Nordhavnin alueella antoi väläyksen kiinnostavista urbaaneista ratkaisuista, kuten käyttötarkoitukseltaan muunnelluista rakennuksista, monia toimintoja yhdistävästä pysäköintilaitoksesta sekä kaupunkiluontoa lisäävistä viherratkaisuista.
COBE:n systemaattinen lähestymistapa – ensisijaisesti paikallisten ja kierrätettyjen materiaalien hyödyntäminen ja betonin jättäminen viimeiseksi vaihtoehdoksi – osoitti, että kestävyys voidaan integroida suunnitteluprosessin ytimeen. Konkreettisina suunnittelukohteina esiteltiin Tallinnassa sijaitseva Krulli Kvartal sekä käytettyjä rakennusosia hyödyntävät yhteisövajat (Vore-Sted). Lisäksi COBE oli toiminut neuvonantajana aiemmin mainitussa Thoravej 29 –kohteessa.
Muutoksen edellytykset: verkostot, pilotit ja rohkeus
Opintomatkan viimeisenä päivänä koottiin yhteen osallistujien näkemyksiä opeista. Näkemykset kiteytyivät seuraavasti:
- Yhteistyö ja verkostot ovat kriittisiä
Oikeiden kumppanien löytäminen niin tutkimuksesta kuin yrityssektorilta on keskeistä erityisesti uusien ratkaisujen kehittämisessä ja skaalaamisessa. Ekskursiolla solmittiinkin jo seuraavia tapaamisia yhteistyön tiimoilta.
- Pilotit ja esimerkkikohteet avaavat markkinaa
Ensimmäiset toteutukset ovat kalliita ja riskialttiita, mutta välttämättömiä. Konkreettiset referenssit vähentävät epävarmuutta ja madaltavat käyttöönoton kynnystä. Muutosta voidaan edistää myös pienin askelin: yksittäiset pilotit, kuten paviljongit tai kevyet rakenteet, voivat toimia tärkeinä oppimisympäristöinä. Tarve piloteille Turun seudulla nousi myös useamman ekskuilijan puheenvuorossa esiin.
- Toimialan ajattelutavan muutos on välttämätön
Teknologia ei ole suurin pullonkaula. Sen sijaan tarvitaan rohkeutta, riskinottoa ja uusia rahoitus- ja vakuutusmalleja. Myös sääntelyä tulisi kehittää mahdollistavammaksi ilman, että turvallisuudesta tingitään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävän rakentamisen kentällä nähdään jo skaalautumiseen soveltuvia ratkaisuja. Teknologiset edellytykset ovat pitkälti olemassa, mutta laajamittainen muutos edellyttää erityisesti tilaajien, rahoittajien ja viranomaisten aktiivista roolia ja yhdessä oppimista.
Teksti ja kuvat: Nea Metsänranta
