Tiedepuiston kiertotalouskahvit: Kiviainesten kiertotaloutta kiihdytettävä  

Infrarakentamisen kiertotaloutta koskevaa sääntelyä ollaan uudistamassa. Sujuvoittamisen näkökulmasta keskiössä on jätepohjaisten materiaalien käytön helpottaminen.  

Suomessa kulutetaan henkeä kohden noin sata tonnia luonnonvaroja vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa. Tämä selittyy muun muassa pohjoisen olosuhteilla ja laajalla tieverkostolla.  

– Suomessa käytetyistä luonnonvaroista menee 55 prosenttia rakentamiseen. Siitä enemmistö on maa- ja vesirakentamista, kertoo Juha Laurila, joka toimii elinkeinojohtajana Infra ry:ssä osana Rakennusteollisuus RT:tä. 

Infra-alaa ohjataan moninaisella sääntelykehikolla 

Rakentamista aiemmin säädellyt maankäyttö- ja rakennuslaki käy läpi kokonaisuudistusta. Sen osana vuoden 2025 alusta tuli voimaan uusi rakentamislaki, jolla sujuvoitetaan rakentamista ja edistetään päästövähennyksiä. Rakentamislain avulla voidaan ohjata talonrakentamista hyvinkin yksityiskohtaisesti, esimerkiksi millä menetelmällä hiilijalanjälki tulee laskea ja raportoida. Infra-alaa ohjataan puolestaan hyvin erilaisten lainsäädäntöjen alla riippuen siitä, rakennetaanko esimerkiksi vesihuollon infraa, rataa vai katuja. 

Lait ovat eri ministeriöiden toimivaltuuksien alla, mikä on Laurilan mukaan haastavaa kiertotalouden edistämisen kannalta. Rakentamislakia oleellisempia lakeja infra-alalle ovat vielä valmistelussa olevat alueidenkäyttölaki, yhdyskuntakehittämislaki, yhdyskuntarakentamislaki ja sen osana kunnossapitolaki. 

– Keskeinen on etenkin alueidenkäyttölaki, eli millä ehdoilla kaavoitusta tehdään tai miten maakuntakaavoituksessa huomioidaan jätehuolto ja luonnonvarojen käyttö. Lisäksi kunnossapitolailla on selvä kytkös niin infran vähähiilisyyteen, biodiversiteettiin kuin kiertotalouteenkin.  

– Kiertotalouden näkökulmasta olemassa olevan infran säilyttäminen ja kunnossapito ovat ensisijaisia toimenpiteitä, minkä vuoksi kunnossapitolaki tarjoaisi parhaimman alustan kiertotalouden ohjaamiselle, Laurila kertoo. 

Miltä kestävyys näyttää infrarakentamisessa?  

Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Laurilan mukaan tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa muun muassa lisää kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, ja volyymeissa mitattuna erityisesti kiviaineshuollon merkitys tällöin korostuu.  

Jätteiden hyödyntäminen on nykyiselläänkin mahdollista joko ympäristöluvan tai MARA-ilmoituksen avulla, mutta prosessit ovat hitaita ja kankeita. Sääntelyn sujuvoittamisen keskiössä ovat kevyet menettelyt, joiden avulla jäte lakkaa olemasta jätettä. Näin saadaan jätepohjaisten materiaalien käyttö lisääntymään tulevaisuudessa.  

– Esimerkiksi EEJ (ei enää jätettä) -betonimursketta voidaan käyttää maarakentamisessa kuten lähes mitä tahansa kiviainesta, vähentäen aidosti luonnonkivimateriaalien käyttöä. 

Yhtenä onnistuneena kiertotalousesimerkkinä Laurila mainitsee asfaltoinnin: tällä hetkellä Suomessa tuotetusta asfalttitonnista on noin 30 prosenttia vanhaa asfalttia. Poistettu tuote palautuu takaisin samaan tuotteeseen hyvin, mutta prosenttiluku voisi olla hänen mukaansa suurempikin.  

Kiinnostavina tulevaisuuden ratkaisuina Laurila näkee vaihtoehtoiset sidosaineet ja bitumin korvaajat.  

– Kiertotalouden johtamista ja edistämistä infra-alalla auttaisi myös suuresti, jos datan saatavuutta esimerkiksi infrainvestoinneista tai käytettyjen materiaalien määrästä saataisiin parannettua, Laurila lisää. 

Kiertotalous mitattavaksi tavoitteeksi urakoihin

Tilaajalle Laurila antaa vinkkejä infrahankkeen kiertotaloudenmukaisuuden varmistamiseen. Olemassa olevan infran vaaliminen on tärkeintä. Jos rakennusprojektiin lähdetään, olisi sille asetettava konkreettinen ja seurattava kiertotaloustavoite, joka myös tuodaan näkyväksi urakoitsijan suuntaan keppeinä ja porkkanoina. Laurila muistuttaa, että kiertotaloudenmukaisuus ja vähähiilisyys kulkevat usein myös käsi kädessä. 

– Eräässä toteutuneessa katuhankkeessa päästiin yllättävänkin yksinkertaisilla muutoksilla, kuten betonimurskeen, pohjatuhkan ja matalalämpöasfaltin käytöllä 15 prosentin päästövähenemään. 

Lopuksi Laurila muistuttaa, että tilaajakaan ei voi yksinään tehdä kaikkea, vaan parhaat ratkaisut löytyvät yhteistyöllä, markkinavuoropuhelua toteuttaen. 

Elinkeinojohtaja Juha Laurila esitteli lainsäädännön uudistusta ja infra-alan kiertotalousmahdollisuuksia Kiertotalouskahvit-webinaarisarjan kolmannella kerralla 9. toukokuuta. 

Katso webinaarin videotallenne: 

Lue lisää: 

• Infrahanke yhdistää Itäharjun ja Kupittaan viihtyisäksi ja toimivaksi keskukseksi 

Aiempien tilaisuuksien tallenteet 

• Tiedepuiston kiertotalouskahvit: ”Vastuullisuus on pikemminkin ajattelun tapa kuin yksittäisiä ympäristötekoja” (22.4.2025) 

• Tiedepuiston kiertotalouskahvit: Kiertotalous kattaa rakentamisen koko elinkaaren (10.3.2025) 

Teksti: Aleksi Rajamäki ja Nea Metsänranta 

---

Tiedepuiston kiertotalouskahvit

• Webinaarisarjassa kuullaan alustuksia mm. Tiedepuiston toimijoilta ja verrokkialueilta.
• Sarjan tallenteet julkaistaan YouTubessa Tiedepuiston kiertotalouskahvit -listalla.
• Tilaisuudet on suunnattu kaikille Tiedepuiston ja kiertotalouden kehittämisestä kiinnostuneille.  
• Kiertotalouskahvit järjestetään osana Circular Tiedepuisto -hanketta.