Mikrometsä vie hyvinvoinnin juurille – Turun Kompassisairaalaan innovatiivinen hoitoympäristö 

Turun Tiedepuistossa sijaitsevan uuden psykiatrisen sairaalan yhteyteen suunnitellaan viheraluetta, jossa luonnon terveysvaikutukset yhdistyvät aistimusten terapeuttiseen käyttöön. Mikrometsä lisää kosketusta elävän maaperän hyvinvointia huokuvaan mikrobikantaan.

Mikrometsä tuo Tyks Kompassisairaalaan uudenlaisen tavan olla yhteydessä luontoon. Se toimii terapeuttisena tilana, joka rakentuu urbaaniin ympäristöön luontoa jäljittelemällä. Valmistuessaan tällä tavoin luotu pienoismetsä on ensimmäinen Turussa ja samalla koko Suomessa.  

Mikrometsät ovat tavallisesti metsän kaltaisia tiiviitä kaupunkiin istutettuja alueita, joissa kasvaa seudulle tyypillistä lajistoa. Niitä luonnehtivat muun muassa pieni koko ja sijainti kaupunkiympäristössä.  

Taustalla on monialaisen Apart We Shall Perish -työryhmän hanke, josta vastaa Nina Rantala. Hanke pohjautuu työskentelyyn maaperämikrobien kanssa ja on yksi osoitus Turun Tiedepuistossa toteuttavista innovatiivisista kehittämisprojekteista.  

”Rikas maaperä on yhteistä hyvinvointiamme”  

Rantalan työryhmän on tarkoitus kasvattaa kaupunkiolosuhteisiin soveltuva viheralue mikrobien avulla. Mikrobisto tarkoittaa ympäristössämme elävien mikro-organismien, kuten bakteerien, virusten ja sienten, monimuotoista ekosysteemiä.  

– Maaperämikrobit toimivat ikään kuin kasvien ruoansulatus- ja immuunipuolustusjärjestelmänä, eikä mitään näkyvää voida kuvitella ilman niitä, Rantala kuvaa.  

Mikrometsää suunnitellaan ensin Turun kasvitieteellisen puutarhan pihamaalle ja tuodaan sitten Kompassisairaalaan.  

– Haluamme rakentaa sillan Varsinais-Suomen vanhojen metsien ja uuden urbaanin maaperän välille. Erityistä on se, että käytämme Suomessa siemenestä kasvatettuja puita ja pensaita, jotka poikkeavat suurten taimistojen geneettisesti toisilleen samanlaisista kasveista.  

Nina Rantalan mukaan maaperän hyvinvointi on yhteistä hyvinvointiamme. Mikrometsä sitoo hiiltä ja kosteutta sekä viilentää aluetta. Rikas maaperä muun muassa parantaa vastustuskykyä.  

– Tavoitteenamme on nostaa metsänpohjan ja maaperämikrobien merkitystä niin planetaarisella kuin paikallisellakin tasolla sekä laajentaa ymmärrystä vanhoista metsistä maaperämikrobien varmuusvarastona, Rantala esittelee. 

Viherterapiaa huoneen täydeltä 

Mikrometsä on toteutuessaan yksi Kompassisairaalan 15 aistihuoneesta ja osa psykiatrista hoitoa. Tila on 330 neliömetrin suuruinen ja avoin ainoastaan potilaille ja henkilökunnalle.  

Rantalan työryhmä tilasi Turun ammattikorkeakoululta opinnäytteen, joka pureutui terapeuttisen aistipuutarhan mahdollisiin hyvinvointivaikutuksiin. Keskeisenä lähtökohtana oli yhdistää aistimodulaation näkökulma puutarhan suunnittelua käsittelevään tietoon. 

Toimintaterapeuttiopiskelijat Laura Kurkilahti ja Henriikka Oksman kokosivat tutkimus- ja teoriatietoa luontoympäristöjen myönteisistä vaikutuksista, psykiatristen potilaiden erityistarpeista sekä aistimusten terapeuttisesta käytöstä.  

Lopputuotoksena syntyi opas, joka auttaa suunnittelemaan aistipuutarhoja siten, että niissä huomioidaan terapeuttisuutta lisääviä ominaisuuksia erityisesti psykiatrian potilaille. Opas koostuu muun muassa konkreettisista arviointityökaluista ja suunnittelukysymyksistä.  

Kurkilahden ja Oksmanin mukaan sairaalapuutarha voi parhaimmillaan edistää luonnon monimuotoisuutta, ehkäistä ilmastonmuutosta ja vastata planetaarisen hyvinvoinnin kysymyksiin. Aistihuoneita voidaan hyödyntää monipuolisesti toimintakyvyn ja mielenterveyden edistämiseen.  

Luontosuhde ja olemisen tapa

Hoidetuilla viheralueilla, kuten puistoissa tai tarhoissa, mikrobiyhteisöjen koostumus yksinkertaistuu ja samalla biodiversiteetti vähenee. Tämä on ollut kehityssuuntana tutkimusten mukaan viime aikoina.  

– Mikrobiyhteisöt ovat muodostuneet tuhansien vuosien aikana tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden eliölajien kanssa. Nyt ne kuitenkin yhtenäistyvät kaupunkien hoitokäytäntöjen sekä ilmaston ja maankäytön vaikutuksesta, kertoo Nina Rantala. 

Rantala on taustaltaan kuvataiteilija ja työskentelee parhaillaan eri ilmastonmuutosta käsittelevien töiden parissa. Maaperä ja niiden mikrobit ovat olleet kantavana teemana jo vuosien ajan. Teosten punaiseksi langaksi on muodostunut se, miten ihmiset asemoivat itsensä suhteessa ympäristöönsä. 

Mikä aikoinaan innosti maaperän, mikrobien ja viherpuutarhojen pariin?  

– Mikrobit ovat olleet keskustelun aiheena perheessämme lapsuudesta asti. Olen kompostoinut ja fermentoinut ahkerasti sekä harrastanut omatarveviljelyä.  

– Nykyinen hanke on syntynyt kuvataiteilija Visa Suonpään ja minun taiteellisesta kuvittelusta, mutta se realisoituu lopulta tutkijoiden ja käytännön tekijöiden kanssa, Rantala pohtii. 

Lumottu metsä lisää tietoa maaperän ekosysteemeistä  

• Hankkeen (2024–2029) työryhmään kuuluvat Nina Rantalan ja Visa Suonpään lisäksi hortonomit Juha Ujula ja David Stokes sekä mikrobiyhteisöekologi Mika Saarenpää ja kasviekologi Sari Stark. 

• Tällä hetkellä tehdään mm. maaperän mikrobiyhteisöjen seurantatutkimusta ja selvitetään, miten ne selviävät uudessa ympäristössä.   

• Luvassa on työpajoja, jotka on suunnattu mielenterveyskuntoutujille, sairaalan hoitohenkilökunnalle, kolmannen sektorin toimijoille sekä koululaisille.  

• Hankkeen nettisivut: www.apartweshallperish.org 
   

Tutustu myös: 

• Turun kaupungin monimuotoisuusohjelma: LUMO-ohjelma 2023–2029 

• Laura Kurkilahden ja Henriikka Oksmanin opinnäytetyö (2025): Suojaa, rauhaa ja villiä luontoa – opas psykiatrian potilaille suunnatun terapeuttisen aistipuutarhan suunnittelun tueksi 

• Tyks Kompassisairaala (Varha) 

Teksti: Aleksi Rajamäki